kl 20.10.2011

Kauppalehti 20.10.2011

ASUMISOIKEUSTALOJEN VASTIKKEET OVAT LAITTOMAN KORKEITA

Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Marko Pyykkönen (KL 18.10.) vastasi asumisoikeusyhtiöitä kohtaan esittämääni kritiikkiin, että vastikkeiden määrityksessä yhtiö noudattaa lakia. Tämä ei ole totta. Asun 1996 valmistuneessa espoolaisessa ASOkodissa, jonka vastike 2011 on 12,85 e/m2. Lain mukaan vastike ei saisi ylittää paikkakunnalla yleensä perittäviä vuokria, ja vastiketta määrättäessä on kulut eriteltävä talokohtaisesti.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 2011 Espoossa keskimääräinen vuokra 3+ huoneen aravavuokrataloissa on 10,74 e/m2, ja vapaarahoitteisissa vuokrataloissa 12,65 e/m2. Kotini on asumisoikeustalossa, joka on rahoitettu kokonaan asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja valtion aravalainalla. Se on rakennettu aravatasoon. Meille määrätty vastike ylittää reilusti aravavuokratason, ja jonkin verran jopa vapaarahoitteisen vuokratason. Määräytymislaskelma ei sisällä lain vaatimaa talokohtaista erittelyä menoista.

Suomen Asumisoikeus Oy:n vuosikertomuksessa 2010 tj. Pyykkönen kirjoittaa: ”Mielikuvat ovat tänä päivänä erittäin tärkeitä, sillä julkisuudessa on keskitytty yhä enemmän tarinoiden kertomiseen sen sijaan, että perehdyttäisiin toiminnan asiasisältöön.”  Vaikka tarinankertominen voi edistää positiivisten mielikuvien syntyä, se ei saisi ulottua tilinpäätöksiin ja talousarvioihin. Tällä hetkellä asukkaiden saama tieto asumisoikeusvastikkeen määräytymisestä on pelkkä tarina, jolla on liian vähän yhteyttä heidän kotiensa todelliseen taloudenpitoon. Pyykkönen toteaa myös, että ”asumisoikeustaloja rakennutetaan ja hallinnoidaan aivan samoilla periaatteilla kuin vuokra-asuntoja”. Tätä hän toteuttaakin päättäväisesti: Suomen Asumisoikeus Oy:n voitto rahoituskulujen jälkeen on 23,7% liikevaihdosta, kun vastaava luku kiinteistösijoituskonserni SATOlla on 21,6%. Se siitä ”yleishyödyllisyydestä”.

Asumisoikeuden olennainen ero vuokrasuhteeseen  on asukkaan tekemä sijoitus kotinsa omistajayhtiön omaan pääomaan. Riskiltään tämä sijoitus on samalla viivalla osakepääomasijoituksen kanssa. Se on viiva, jonka alle ei yhtiön konkurssissa yleensä jää mitään jaettavaa. Siksi osakeyhtiöoikeuden perusajatus on, että riskinottajat käyttävät ylintä valtaa omassa yhtiössään. Vuonna 2003 asumisoikeusmaksuista tehtiin asumisoikeusyhtiöiden omaa pääomaa. Samalla asumisoikeuden haltijoista tehtiin yhtiöiden oman pääoman omistajia. Koska meistä tuli asumisoikeusyhtiöiden omistajia eduskunnan päätöksellä, uskon että eduskunta tulee vielä säätämään meille omistajille kuuluvan äänioikeudenkin.

Jukka Kilpi

Liiketoiminnan etiikan dosentti

Suomen Asumisoikeusasukkaat r.y.:n puheenjohtaja